MeeGo elää Jollassa

[Reijo Korhonen]

Sanomalehdet kertovat suomalaisesta yrityksestä Jollasta <http://
fi.wikipedia.org/wiki/Jolla_%28yritys%29>, joka aikoo tuoda markkinoille
tänä vuonna MeeGo-puhelimen. Nokian N9 on ainoa puhelin, jossa MeeGo
toimii ja uusia N9:tä ei taideta tehdä enää.

Jolla ei ole N9, vaan erilainen eikä siinä toimi Nokian MeeGo jakelu
Harmattaan, vaan Mer <http://merproject.org/>. Käytöliittymä tehdään
itse, kertoo yhtiö. "Se on selkeä ja hauska".

Se, millä Jolla erottuu on moniajo. Nykyisinhän valtapuhelimien iPhonen ja
Windows-7 puhelimien suurin kilpailuetu eli sulavuus, ohjelmien nopea ja
sulava toiminta perustuu moniajon voimakkaaseen rajoittamiseen. Kun vain
yksi tehtävä on kerrallaan toiminnassa, se toimii tietenkin nykyisillä
prosessoreilla nopeasti ja sulavasti.

Kuluttajat tykkäävät nopealta näyttävistä puhelimista. Mutta tämä
rajoittaa sitä, mitä puhelimilla voi tehdä. Jos käyttäjä ei keksi mitä
puhelimesta puuttuu, niin se ei haittaa. Ainakaan aluksi ei keksi,
luulen. Tyytymättömyys tulee vasta myöhemmin tai ei tule koskaan, sillä
mistä mitään ei tiedä, sitä ei voi kaivata, vaan on tyytyväinen.

Jolla _saattaa_ tuoda särön tähän sulavuuteen tyytyväisten ihmisten
elämään ja siinä on sen sauma. Aidolla moniajolla voidaan tehdä sellaisia
sovelluksia, jotka eivät voi toimia iPhonessa tai Windows-7:ssä.

Myös sovelluskehittäjät saattavat ottaa Jollan omakseen. On kivempi tehdä
töitä alustalla jolla voi tehdä paljon kuin alustalla, jolla voi tehdä
vähän. Jolla voi siis tehdä paljon ;-)

Android-puhelimissa toimii periaatteessa moniajo, javalla toteutettuna.
Varsinaisia moniajoseovelluksia Android-puhemiin en ole kuitenkaan nähnyt
paljonkaan. Jos ei oteta huomioon nettiradion kuuntelua, joka jää soimaan
taustalla. Tähän pystyy kyllä myös Windows-7 ja iPhone, joissa moniajon
kieltoon on tehty poikkeus juuri nettivirran vastaanottoon, joka salitaan
myös taustalla.

[Asko Ikävalko]

Post by Reijo Korhonen
Nokian N9 on ainoa puhelin, jossa MeeGo
toimii

Tuossa luurissa ei toimi edes copypaste ohjelmasta toiseen.
Toivottavasti saavat tuon bugin korjattua Jollan versiossa, jos kerran
"moniajoluuriksi" sitä mainostavat.

Itse heitin N9:n pöytälaatikon pohjalle pari viikkoa sitten ja palasin
käyttämään vanhaa uskollista Nokia E52:sta. Ihan lähivuosina en taida
edes kokeilla muita kosketusnäyttöpuhelimia. Palataan asiaan sitten, kun
niilläkin pystyy hakemaan puhelinluettelosta jonkun nimen kävellessä tai
autoa ajaessa muutamalla napin painalluksella, ilman että tarvii
pysähtyä tähtäilemään puolen sentin kokoisiin virtuaalinappeihin ja
surffailemaan monitasoisissa valikoissa. Luulisi, että tuollaiselle
povitaskun täyttävälle näytölle saisi vähän isommatkin virtuaalinapit
koodailtua, jos käyttöliittymäsuunnitteluun viitsittäisiin käyttää edes
yhden kahvipaussin verran aikaa.

E52:lla onnistuu jopa sähköpostin lähettäminen autoa ajaessa. Puhelinta
ei juurikaan tarvi katsoa, kun muistan ulkoa mitä näppäimiä pitää
painella. Vähän turhan sileä näppäimistö on kyllä kaikissa
nykyluureissa, kun numeronäppäimet eivät tahdo erottua toisistaan.

-Asko

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko

Nokian N9 on ainoa puhelin, jossa MeeGo toimii

Tuossa luurissa ei toimi edes copypaste ohjelmasta toiseen.
Toivottavasti saavat tuon bugin korjattua Jollan versiossa, jos kerran
"moniajoluuriksi" sitä mainostavat.

No niin luulisi. Kysymyshän on linux-pohjaisista laitteista, joissa kyllä
copy-paste on ratkaistu ohjelmasta toiseen.

Oman lisänsä saattaa antaa virtuaalinäppäimistö. Linuxissahan on mainio
tapa maalata kopoitava teksti, siirtyä vastaanottavaan paikkaan ja painaa
keskinäppäintä. Mikä on näppäimettömän puhelimen hiiren keskinappi? ;-)

Mutta kyllä Linux-ohjelmissa on kopiointi. Se ei kuitenkaan ole edes
kaikissa ohjelmissa sama, vaan vaihtelee. Kaikki toivoisivat että se
olisi ctrl-C, niin vaikkapa gnome terminaalissa se on shift-ctrl-C.
Tuolle asialle puhelimen softan jakeluksi rakentajat eivät välttämättä
mahda mitään. Heidän pitäisi muuttaa kaikki toimimattomat ohjelmat.

Kopiointi ohjelmasta toiseen ei taida olla helppo ongelma ratkaista. On
helppo kopioida tekstiä ohjelmasta toiseen, mutta entä jos vastaanottavan
ohjelman pitää muuntaa teksti joksikin muuksi kuin tekstiksi. Tai
kopioitava asia ei ole tekstiä alunperin vaan joku muu objekti. Ja
vastaanottava ohjekti jotain toista tyyppiä.

Maemo puhelimessa N900 olen jotain onnistunut kopioimaankin ohjelmasta
toiseen. Siinä on kuitenkin oikea näppäimistö. N9:ssä ei ole kuin
virtuaalinen.

Mys Android on tehty Linuxin päälle. Siinä tosin suurin osa ohjelmista on
"natiivia javaa". Vaikka sitä olen käyttänyt aika paljon, niin huomaan,
että itse asiassa en ole koskaan kopioinut asioita ohjelmasta toiseen.
Itse asiassa missään ohjelmassa en ole huomannut liitä-toimintoa. Ehkä se
löytyy virtuaalinäppäimistöstä. Mutta siinäkin pitäisi ensin saada
kopioitua jotain leikepöydälle. En keksi muuta tapaa kuin ensin mennä
muuttamaan mitään, jossa ei muutakaan mitään vaan kopioi leikepöydälle.
Hankalaa tuo olisi.

Taisit keksiä asian, jossa nämä näppäimistöttämät kosketusnäyttöpuhelimet
ovat huonoja. Kaikki tasapuolisesti.

[Tapio Väättänen]

Post by Reijo Korhonen
Mutta kyllä Linux-ohjelmissa on kopiointi.

Niin, Linux ohjelmissa kuten vaikkapa X, mutta pyöriikö Meegossa X?
Linux itsessään ei kyllä ota mitään kantaan leikkaa/liimaa-toimintoon.

[Reijo Korhonen]

Post by Tapio Väättänen

Post by Reijo Korhonen
Mutta kyllä Linux-ohjelmissa on kopiointi.

Niin, Linux ohjelmissa kuten vaikkapa X, mutta pyöriikö Meegossa X?
Linux itsessään ei kyllä ota mitään kantaan leikkaa/liimaa-toimintoon.

Kyllä MeeGon puhelin ja kannettavien tietokoneiden jakeluissa on ollut X.
Riippuu vähän käytetyn raudan ja siihen tehtyjen ajureiden
kypsyysasteesta, mutta kyllä X:ää MeeGossa käytetääbn gfaafisten
toimintojen aikaan saamiseksi.

Mutta totta Leikkaa ja Liimaa -toimintoon ei ota kantaa Linuxin kerneli,
eikä varsinaisesti X, vaan ikkunamanageri. Arvatenkin kovin raskasta
ikkunamanageria kuten Gnomea ei haluta käyttää puhelimessa, jossa
resursseja ei saisi kulua turhaan senkin takia, että virran antaa akku.
Esimerkiksi Android ei ole kuuluisa siitä, että akku riittää pitkään.

Jollasta emme vielä paljon tiedä, mitä ikkunamanageria sen puhelimet
tulisivat käyttämään. MeeGon Mer-jakelun sivut voisivat antaa vihjeitä.
MeeGoa voi kyllä jokainen kiinnostunut kokeilla vaikka itse, sillä tähän
mennessä sen eri jakeluita on pystynyt ajamaan Linuxin pöytäkoneissa
virtuaalisena varsin helposti. Helppous on tietysti suhteellista ;-)

MeeGo pyöri ennen varsin sujuvasti myös minikannettavissa. MeeGon Mer -
julkaisua en itse ole kokeillut.

[Jukka Marin]

Post by Reijo Korhonen
Mys Android on tehty Linuxin päälle. Siinä tosin suurin osa ohjelmista on
"natiivia javaa". Vaikka sitä olen käyttänyt aika paljon, niin huomaan,
että itse asiassa en ole koskaan kopioinut asioita ohjelmasta toiseen.
Itse asiassa missään ohjelmassa en ole huomannut liitä-toimintoa. Ehkä se
löytyy virtuaalinäppäimistöstä. Mutta siinäkin pitäisi ensin saada
kopioitua jotain leikepöydälle. En keksi muuta tapaa kuin ensin mennä
muuttamaan mitään, jossa ei muutakaan mitään vaan kopioi leikepöydälle.
Hankalaa tuo olisi.

Kokeilepa pitää sormea vähän pitempään tekstinsyöttökentässä ja nosta se
sitten pois. Ilmaantuu "ikkuna", jossa on Paste-nappi. (Olettaen, että
olet ensin kopioinut jostain tekstiä.)

Kyllähän tuota tarvitsee useinkin, jos oikeasti puhelinta/tablettia käyttää..

Ihan kaikista softista ei voi kopioida tekstiä ja joistakin voi, muttei voi
erikseen valita kopioitavaa pätkää (vaan kopioida esim. kokonaisen sms:n).
Mutta paste kyllä pelaa.

-jm

[Asko Ikävalko]

Post by Reijo Korhonen
niin huomaan,
että itse asiassa en ole koskaan kopioinut asioita ohjelmasta toiseen.

Minä muistelen kyllä, että olisi tullut E52:lla (Symbian 60)
copypastettua tekstiä ainakin:

- Puhelinluettelosta tekstiviestiin
- Tekstiviestistä sähköpostiin
- Muistikirjasta nettiselaimeen
- Sähköpostista kalenteriin

N9:llä ei onnistunut mikään näistä. Ja saman ohjelman sisälläkin
copypasten käyttö oli todella hankalaa, kun olisi pitänyt kyetä
sormenpäällä maalaamaan pari milliä leveitä kirjaimia.

-Asko

[Anssi Saari]

Post by Asko Ikävalko
N9:llä ei onnistunut mikään näistä. Ja saman ohjelman sisälläkin
copypasten käyttö oli todella hankalaa, kun olisi pitänyt kyetä
sormenpäällä maalaamaan pari milliä leveitä kirjaimia.

Youtube kertoo toista, näyttää Android-tyyliseltä eli pitkä painallus
tekstin päällä ja sitten rajaamaan kopioitavaa aluetta. Tuossa on
vielä tuollainen suurennuslasi helpottamassa mitä Androidissa ei ole.
Huono puoli on että tuo toimii vain ohjelmissa jotka on päivitetty
sitä tukemaan...

Lisäksi maalauksen ja kopioinnin pitäisi onnistua myös
virtuaalinäppiksen nuoli- ja kopiointinäppäimillä. Varmaksi en tiedä
kun en N9:ää omista ainakaan vielä. Otan toki mielelläni vastaan
sinulle tarpeettoman puhelimen...

[Jukka Marin]

Post by Anssi Saari
Youtube kertoo toista, näyttää Android-tyyliseltä eli pitkä painallus
tekstin päällä ja sitten rajaamaan kopioitavaa aluetta. Tuossa on
vielä tuollainen suurennuslasi helpottamassa mitä Androidissa ei ole.

Öö.. kokeilin Androidin omassa selaimessa ja parissa muussa softassa ja
kyllä niissä aukeaa neliskanttinen "suurennuslasi" kun tekstiä valitsee.
HTC Desire Z, Android 2.3.jotain.

-jm

[Anssi Saari]

Post by Jukka Marin
Öö.. kokeilin Androidin omassa selaimessa ja parissa muussa softassa ja
kyllä niissä aukeaa neliskanttinen "suurennuslasi" kun tekstiä valitsee.
HTC Desire Z, Android 2.3.jotain.

Ilmeisesti Sense UI:n ominaisuus, sama varmaan kuin tässä videossa:

Vanilja-Androidissa ei ole tuota suurennusjutskaa.

[Jukka Marin]

Post by Anssi Saari

Post by Jukka Marin
Öö.. kokeilin Androidin omassa selaimessa ja parissa muussa softassa ja
kyllä niissä aukeaa neliskanttinen "suurennuslasi" kun tekstiä valitsee.
HTC Desire Z, Android 2.3.jotain.

http://youtu.be/6WSxRUjiDD4

Samalta näyttää.

Post by Anssi Saari
Vanilja-Androidissa ei ole tuota suurennusjutskaa.

Jaa, enpä ole koskaan tutkinutkaan, mitä kaikkea Sense lisää Androidin päälle.
Tietääpähän varoa muita merkkejä ;-)

-jm

[Reijo Korhonen]

Post by Asko Ikävalko

Nokian N9 on ainoa puhelin, jossa MeeGo toimii

Tuossa luurissa ei toimi edes copypaste ohjelmasta toiseen.
Toivottavasti saavat tuon bugin korjattua Jollan versiossa, jos kerran
"moniajoluuriksi" sitä mainostavat.

Tänään piti Android-puhelimella kirjoittaa pitkä käyttäjätunnus, joka
samalla on salalasana, kahteen kertaan oikein. Tässä olisin kaivannut
kopiointia. En keksinyt, miten Androidin virtuaalinäppäimistöllä
kopiointi tehdään. Androidissa siis kopiointi ei onnistu edes saman
ohjelman sisällä ;-(

Onnistuin toisella yrittämällä. Sen verran hankalalta näillä
nakkisormilla tuo Androidin virtuaalinäppäimistö on, vaikka puhelin ei
ollut pienin taskumalli. Varsinkin salattu salasana on hankala kun se
muuttu kirjoituksessa tähdiksi. Yritystä virtuaalinäppäimistön tekijällä
on ollut, viillä vilkahtaahan painettu näppäin. Mutta pieniä ne pakosta
ovat ja minkäänlaista oikeaa näooäimen vastetta ei sormi saa. Vaste on
pelkästään visuaalinen. Piippauksista tuskin olisi hyötyä.

[Jukka Marin]

Post by Reijo Korhonen
Tänään piti Android-puhelimella kirjoittaa pitkä käyttäjätunnus, joka
samalla on salalasana, kahteen kertaan oikein. Tässä olisin kaivannut
kopiointia.

Mietipä, miksi tunnus pitää antaa kahteen kertaan ja mitä kopiointi
tekee alkuperäiselle tavoitteelle? ;-)

Post by Reijo Korhonen
En keksinyt, miten Androidin virtuaalinäppäimistöllä
kopiointi tehdään. Androidissa siis kopiointi ei onnistu edes saman
ohjelman sisällä ;-(

Kyllä se on ko. ohjelmasta eikä Androidista kiinni.

Post by Reijo Korhonen
Onnistuin toisella yrittämällä. Sen verran hankalalta näillä
nakkisormilla tuo Androidin virtuaalinäppäimistö on, vaikka puhelin ei
ollut pienin taskumalli. Varsinkin salattu salasana on hankala kun se
muuttu kirjoituksessa tähdiksi. Yritystä virtuaalinäppäimistön tekijällä
on ollut, viillä vilkahtaahan painettu näppäin. Mutta pieniä ne pakosta
ovat ja minkäänlaista oikeaa näooäimen vastetta ei sormi saa. Vaste on
pelkästään visuaalinen. Piippauksista tuskin olisi hyötyä.

Oletko kokeillut kytkeä näppiksen värinän päälle? Näppäimistöjäkin on
tarjolla erilaisia. Tai hanki ulkoinen bt-näppäimistö. Tai sellainen
puhelin, jossa on se fyysinen näppis. Onko puhelimen muotoilu, valmistajan
logo ja laturin verkkojohdon pituuskin mielestäsi Androidin syytä?

-jm

[Reijo Korhonen]

Post by Jukka Marin

Post by Reijo Korhonen
Tänään piti Android-puhelimella kirjoittaa pitkä käyttäjätunnus, joka
samalla on salalasana, kahteen kertaan oikein. Tässä olisin kaivannut
kopiointia.

Mietipä, miksi tunnus pitää antaa kahteen kertaan ja mitä kopiointi
tekee alkuperäiselle tavoitteelle? ;-)

No, tämä oli erikoistapaus. Kirjastosta saa väliaikaisen
käyttäjätunnuksen langattomaan verkkoon. Silloin sekä käyttäjätunnus että
salasana on sama, mutta varsin pitkä, liittyen kirjastokortin numeroon.

Post by Jukka Marin

Post by Reijo Korhonen
En keksinyt, miten Androidin virtuaalinäppäimistöllä kopiointi tehdään.
Androidissa siis kopiointi ei onnistu edes saman ohjelman sisällä ;-(

Kyllä se on ko. ohjelmasta eikä Androidista kiinni.

Androidin selaimesta pitäisi tämä toiminto löytyä. Mutta jos tämä on
ohjelmasta kiinni, niin alkuperäinen moite siitä, että kopiointi
ohjelmien välillä ei toimi, koskee myös Androidia, kuten muitakin
"älypuhelimia". Tässä ovat tyhmiä.

Post by Jukka Marin

Post by Reijo Korhonen
Onnistuin toisella yrittämällä. Sen verran hankalalta näillä
nakkisormilla tuo Androidin virtuaalinäppäimistö on, vaikka puhelin ei
ollut pienin taskumalli. Varsinkin salattu salasana on hankala kun se
muuttu kirjoituksessa tähdiksi. Yritystä virtuaalinäppäimistön
tekijällä on ollut, viillä vilkahtaahan painettu näppäin. Mutta pieniä
ne pakosta ovat ja minkäänlaista oikeaa näooäimen vastetta ei sormi
saa. Vaste on pelkästään visuaalinen. Piippauksista tuskin olisi
hyötyä.

Oletko kokeillut kytkeä näppiksen värinän päälle? Näppäimistöjäkin on
tarjolla erilaisia. Tai hanki ulkoinen bt-näppäimistö. Tai sellainen
puhelin, jossa on se fyysinen näppis. Onko puhelimen muotoilu,
valmistajan logo ja laturin verkkojohdon pituuskin mielestäsi Androidin
syytä?

Väriä ei auta. Värisee samalla tavalla vaikka osun viereiseen merkkiin.
Piippauksesta on yhtä vähän hyötyä.

Android ei erotu hyvässä eikä pahassa tässä asiassa eli
virtuaalinäppäimistöjen huonossa toiminnassa. Vasta kun virtuaalinen
saadaan matkimaan fiiften näppäimien muodon ja painumisen tuntemista
sormissa, tilanne voi parantua. Virtuaalinäppäimistö on tarpeeksi suuri
nakkisormelle vasta, kun puhelin ei ole puhelimen kokoinen, vaan tabletin
kokoinen. Nämä puhelimet eivät ole tehty kirjoittamista varten vaan
jotain muuta varten.

[Tapio Väättänen]

Post by Reijo Korhonen
Androidin selaimesta pitäisi tämä toiminto löytyä.

Kyllä minun Androidissani leikepöytä löytyy ihan järjestelmästä itsestään.
Sitä samaa voi sitten käyttää myös selaimessa. Ja tuo esimerkkisi tapaus ei
ollut mikään ongelma selaimella, kun äsken testasin.

Pitää sormea pohjassa tekstinpäällä, kunnes esiin ilmaantuu valikko. Tästä
voi valita haluamansa tekstin, jonka voi sitten leikata tai kopioida. Tämän
voi sitten liittä haluttuun kenttään jälleen kerran, pitämällä sormeaan
painettuna halutun kentän kohdalla riittävän pitkään.

[Jukka Marin]

Post by Reijo Korhonen
Android-puhelimissa toimii periaatteessa moniajo, javalla toteutettuna.
Varsinaisia moniajoseovelluksia Android-puhemiin en ole kuitenkaan nähnyt
paljonkaan. Jos ei oteta huomioon nettiradion kuuntelua, joka jää soimaan
taustalla.

Mikä on mielestäsi "varsinainen moniajosovellus"? Tai "aito moniajo"?

Käsittääkseni Android ei mitenkään rajoita ohjelmien samanaikaista toimintaa.
Kännykässäni ensimmäinen rajoittava tekijä on RAM-muistin määrä. Samaan
aikaan minulla pyörivät esim.:

- musiikin toisto netistä (spotify, nettiradio, whatever)
- IRC-client
- SSH-client serveriin
- tasker
- rsync-varmuuskopiointi serverin levylle
- paikallinen varmuuskopiointi SD-kortille
- latitude (kertoo, missä liikun)
- tracker-softa, tallentaa sijaintitiedot lokiin
- taustalla sähköpostisofta, sms-softa, kalenteri, tasks ym.

Harvoin nyt tietysti varmuuskopioinnit osuvat juuri samaan aikaan, mutta
on se mahdollista.

-jm

[Reijo Korhonen]

Post by Jukka Marin

Post by Reijo Korhonen
Android-puhelimissa toimii periaatteessa moniajo, javalla toteutettuna.
Varsinaisia moniajoseovelluksia Android-puhemiin en ole kuitenkaan
nähnyt paljonkaan. Jos ei oteta huomioon nettiradion kuuntelua, joka
jää soimaan taustalla.

Mikä on mielestäsi "varsinainen moniajosovellus"? Tai "aito moniajo"?
Käsittääkseni Android ei mitenkään rajoita ohjelmien samanaikaista
toimintaa. Kännykässäni ensimmäinen rajoittava tekijä on RAM-muistin
- musiikin toisto netistä (spotify, nettiradio, whatever) - IRC-client
- SSH-client serveriin
- tasker
- rsync-varmuuskopiointi serverin levylle - paikallinen varmuuskopiointi
SD-kortille - latitude (kertoo, missä liikun)
- tracker-softa, tallentaa sijaintitiedot lokiin - taustalla
sähköpostisofta, sms-softa, kalenteri, tasks ym.
Harvoin nyt tietysti varmuuskopioinnit osuvat juuri samaan aikaan, mutta
on se mahdollista.

Todellinen moniajo on sitä, että sekä edustalla oleva ohjelma, että
taustalla olevat ohjelmat toimivat, tekevät sitä mitä pitää. Todellinen
moniajo on tuttu PC:tä eli Linuxista ja Windowsista.

Moniajon vastakohta eli yksiajo on tuttu iPhonesta ja Windows 7-
puhelimista. Niissä vain edustalla oleva sovellus toimii, taustalla
olevat nukkuvat. Ne voivat olla periaatteessa päällä, mutta niiden
toiminta on hyvin rajoitettua. Kun ohjelman ottaa edustalle, se alkaa
taas toimia, mutta taustalle painuva ohjelma alkaa nukkua. Tällä tavoin
puhelin tuntuu sulavalta. Se mihin käyttäjä voi kiinittää huomiota, eli
edustaohjelma toimiikin rivakasti, koska taustalla ei tapahtu mitään.

Todellinen moniajosovellus käyttää joko säikeitä tai asiakas palvelin -
arkkitehtuuria. Säikeiden avulla tehdään montaa asiaa näennäisesti yhtä
aikaa. Käyttäjän ei tarvitse odottaa yhden tehtävän päättymistä, kun voi
jo siirtyä toiseen vaiheeseen, kun ensimmäisen tehtävän loppuun
saattaminen voidaan jättää taustalle siirtyvän säikeen tehtäväksi.

Palvelimia käytetään samaan, mutta ne ovat itsenäisiä ohjelmia, jotka
voivat palvella montaa ohjelmaa. Taustalla oleva asiakas voi jatkaa
toimintaansa, kun palvelin saattaa tehtävät loppuun tai päivystää jotain
tapahtumaa ja ilmoittaa asaikkaille heti, kun jotain mielenkiintoista
tapahtuu.

Windows 7:ssa ja iPhonessa palvelimien koodaaminen on hyvin rajoitettua.
Käytössä on vain käyttöjärjestelmän valmiiksi tarjoavia palvelimia,,
jotka liittyvät puhelimen perustoimintoihin, kuten radion kuunteluun,
videoiden katseluun, tekstiviesteihin yms.

Sen sijaan Androidissa ja MeeGossa - kuten myös Symbianissa - sovelluksen
tekijät voivat tehdä aitoja palvelimia mihin tarkoitukseen vaan.

Androidissa kuitenkin palvelimien elikaari ei ole tarkkaan määrätty.
Käyttöjärjestelmä voi milloin tahansa laskea palvelimen prioriteettia tai
tappaa sen. Tälläista tekee käyttöjärjestelmän ohjelmallinen
"diktaattori", joka valvoo puhelimen resurssien käyttöä.

Linuxissa eli MeeGossa on sen sijaan paremmat ja tarkemminin säädettävät
tavat valvoa ja taata palvelimien toimintaa. On siis odotettavissa että
Jollaan voidaan tehdä monipuolisempia ohjelmia, sellaisia, mitä nykyiseen
iPhoneen tai Windows 7 puhelimiin ei koskaan voida tehdä ja joiden
toiminta Android puhelimissa on epävarmaa eikä kovin sulavaa. Jo N900
puhelimeen portattiin käytännössä lähes kaikki mielenkiintoiset Linux-
ohjelmat. Myös sellaiset serverityyppiset ohjelmat, joita tavataan vain
pöytäkoneista.

Koodaajan näkökulmasta Jolla on siis mahdollisuus tehdä hyödyllisiä
sovelluksia, joitaon vaikea toteuttaa muissa puhelinkäyttöjärjestelmissä.
Jolla-puhelinta ei kuitenkaan vielä ole, mutta virtuaalisesti voi ajaa
Jollassa käytettävää MeeGon Mer jakelua <http://merproject.org/> Linux-
koneessa.

[Jukka Marin]

Post by Reijo Korhonen
Androidissa kuitenkin palvelimien elikaari ei ole tarkkaan määrätty.
Käyttöjärjestelmä voi milloin tahansa laskea palvelimen prioriteettia tai
tappaa sen. Tälläista tekee käyttöjärjestelmän ohjelmallinen
"diktaattori", joka valvoo puhelimen resurssien käyttöä.

Enpä ole kertaakaan huomannut, että esim. sähköpostiohjelma tai tasker-
apuohjelma olisi kuollut pois Androidista. Tiedän kyllä, että ohjelmia
sammutellaan automaattisesti, jos muisti on vähissä, mutta kyllä sovelluksen
kehittäjälläkin näyttää olevan asiaan vaikutusmahdollisuuksia.

Post by Reijo Korhonen
Linuxissa eli MeeGossa on sen sijaan paremmat ja tarkemminin säädettävät
tavat valvoa ja taata palvelimien toimintaa.

Miten voidaan taata, että mobiililaitteen muisti riittää? Ei mitenkään.

N900 yritti korvata pientä RAM-määrää käyttämällä FLASH-muistia virtuaali-
muistina - enkä ole ikinä käyttänyt hitaampaa ja pahemmin jumittavaa
puhelinta kuin N900.

Post by Reijo Korhonen
iPhoneen tai Windows 7 puhelimiin ei koskaan voida tehdä ja joiden
toiminta Android puhelimissa on epävarmaa eikä kovin sulavaa. Jo N900
puhelimeen portattiin käytännössä lähes kaikki mielenkiintoiset Linux-
ohjelmat. Myös sellaiset serverityyppiset ohjelmat, joita tavataan vain
pöytäkoneista.

Kerrotko esimerkkejä?

-jm

[Reijo Korhonen]

Post by Jukka Marin

Post by Reijo Korhonen
Androidissa kuitenkin palvelimien elikaari ei ole tarkkaan määrätty.
Käyttöjärjestelmä voi milloin tahansa laskea palvelimen prioriteettia
tai tappaa sen. Tälläista tekee käyttöjärjestelmän ohjelmallinen
"diktaattori", joka valvoo puhelimen resurssien käyttöä.

Enpä ole kertaakaan huomannut, että esim. sähköpostiohjelma tai tasker-
apuohjelma olisi kuollut pois Androidista. Tiedän kyllä, että ohjelmia
sammutellaan automaattisesti, jos muisti on vähissä, mutta kyllä
sovelluksen kehittäjälläkin näyttää olevan asiaan
vaikutusmahdollisuuksia.

Luulenpa, että se, minkä näet sähköpostiohjelmana on asiakasohjelma, se
jossa käyttöliittymä on. Palveveliohjelmassa ei ole käyttöliittymää ja
sen sammuttamista et näekään ;-)

Lisäksi asiakasohjelma käynnistää palevelinohjelman silloin kun
tarvitsee. Jos se siis on kuollut, se synnytetään uudestaan.

Toisekseen, Androidissa puhelintoimintojen palvelinohjelmat on toteutettu
eri tavalla kuin koodaajien tekemät palvelinohjelmat. Android on Linux-
alusta ja se on tehty C:llä. Monet perustoiminnot saadaan Linuxista
suoraan ja sen päällä voi olla C ja C++ ohjelmia, joista osa on
palvelinohjelmia. Tämän päällä pyörii Javan virtuaalikone.

Tuosa Javan virtuaalikoneessa vasta pyörivät koodaajien tekemät java-
ohjelmat ja Java-palvelinohjelmat.

Andrloidiin liittyy java-SDK, luokkakirjasto, jonka toimintojen päälle
java-ohjelnat tehdään. Myös ne palvelinohjelmat. Tuossa luokkakirjastossa
on määritelty, että palvelinohjelman elossapysymistä ei millään tavalla
voi taata, siihen ei anneta mitään keinoa. Jos siis käy, että java-
asiakasohjelman palveliohjelma pysäytetään, ei kukaan voi valittaa. Jos
asikasohjelma on päälle, se voi toki käynnistää itse tarvitsemansa
palvelinohjelman.

Mutta jos on toisin päin, eli haluttaisiin pitää vain palvelinohjelmaa
päällä odottamssa jotain mielenkiintoista tapahtumaa, ei olekaan mitään
keinoa taata, etteikö tälläinen palvelinohjelma sammuisi.

Tälläisia päällä olevia palvelinohjelmia on tulevassa Jollassa helpompi
tehdä, korostaahan yhtiö Jollan valtiksi moniajoa, johon tämäkin asia
liittyy.

[Jukka Marin]

Post by Reijo Korhonen

Post by Jukka Marin
Enpä ole kertaakaan huomannut, että esim. sähköpostiohjelma tai tasker-
apuohjelma olisi kuollut pois Androidista. Tiedän kyllä, että ohjelmia
sammutellaan automaattisesti, jos muisti on vähissä, mutta kyllä
sovelluksen kehittäjälläkin näyttää olevan asiaan
vaikutusmahdollisuuksia.

Luulenpa, että se, minkä näet sähköpostiohjelmana on asiakasohjelma, se
jossa käyttöliittymä on. Palveveliohjelmassa ei ole käyttöliittymää ja
sen sammuttamista et näekään ;-)
Lisäksi asiakasohjelma käynnistää palevelinohjelman silloin kun
tarvitsee. Jos se siis on kuollut, se synnytetään uudestaan.

No esim. tuo tasker on softa, joka pyörii aina ja jonka avulla voi
automatisoida kaiken, minkä Android vain sallii. Status-palkissa
näkyy sen .. jaa niin, siinähän se juju vissiin olikin, Android ei
tapa softia, joiden ikoni näkyy status-palkissa.

Olen kyllä ps:llä katsonut prosessilistaa useammankin kerran ja
siellä (tekisi mieli sanoa valitettavasti) näkyy niin sähköposti-
kuin sms-softat ja paljon muuta syömässä muistia aina ja alati.

Post by Reijo Korhonen
Toisekseen, Androidissa puhelintoimintojen palvelinohjelmat on toteutettu
eri tavalla kuin koodaajien tekemät palvelinohjelmat. Android on Linux-
alusta ja se on tehty C:llä. Monet perustoiminnot saadaan Linuxista
suoraan ja sen päällä voi olla C ja C++ ohjelmia, joista osa on
palvelinohjelmia. Tämän päällä pyörii Javan virtuaalikone.

Muistelen, että Androidiin on jo pitemmän aikaa voinut tehdä softaa
myös C:llä. En jaksa kaivaa todisteita netistä, suspendoin itseni
joksikin aikaa..

Post by Reijo Korhonen
Mutta jos on toisin päin, eli haluttaisiin pitää vain palvelinohjelmaa
päällä odottamssa jotain mielenkiintoista tapahtumaa, ei olekaan mitään
keinoa taata, etteikö tälläinen palvelinohjelma sammuisi.

En tiedä, kun esim. Open GPS Tracker luo jonkin servicen, jota ei saa
kirveelläkään sammumaan. Sen voi kyllä tappaa, mutta muutaman
sekunnin sisällä se on taas käynnissä. (Tuon takia ei huvita käyttää
koko softaa, koska ainoa tuntemani keino saada service sammumaan pysyvästi
on bootata koko laite.)

-jm

[Anssi Saari]

Post by Reijo Korhonen
Androidissa kuitenkin palvelimien elikaari ei ole tarkkaan määrätty.
Käyttöjärjestelmä voi milloin tahansa laskea palvelimen prioriteettia tai
tappaa sen. Tälläista tekee käyttöjärjestelmän ohjelmallinen
"diktaattori", joka valvoo puhelimen resurssien käyttöä.

No, näin. Mutta ei Android tai Linux huvikseen tapa palveluita sen
paremmin kuin muitakaan ohjelmia vaan lähinnä silloin jos muisti on
vähissä. Ja jos muisti on vähissä, niin tavallinenkin Linux tappaa
ohjelmia jotta käyttöjärjestelmä voi jatkaa toimintaansa.

Eli siis, ei Androidin toiminta juuri eroa normi Linuxista, moniajo on
sallittua resurssien puitteissa. Androidiin voi myös tehdä
natiiviohjelmia NDK:lla. Veikkaan että moniajoa on rajoitettu
puhelimissa ihan siitä yleisestä syystä mikä toteutuu läppärissäkin
helposti: jos joku ohjelma sekoaa ja jää paahtamaan prosessori
punaisena jotakin taustalle niin akku tyhjenee äkkiä. Kyllä Jollankin
pitää keksiä tähän asiaan joku ratkaisu jos aikovat menestyä edes
jotenkin.

Post by Reijo Korhonen
Koodaajan näkökulmasta Jolla on siis mahdollisuus tehdä hyödyllisiä
sovelluksia, joitaon vaikea toteuttaa muissa puhelinkäyttöjärjestelmissä.

Tosiaan. Mainitse 10? Lisäksi Jollan pitää vielä saada joku tuotekin
ulos ennen kuin se uppoaa.

[J.P]

Post by Anssi Saari
natiiviohjelmia NDK:lla. Veikkaan että moniajoa on rajoitettu
puhelimissa ihan siitä yleisestä syystä mikä toteutuu läppärissäkin
helposti: jos joku ohjelma sekoaa ja jää paahtamaan prosessori
punaisena jotakin taustalle niin akku tyhjenee äkkiä. Kyllä Jollankin
pitää keksiä tähän asiaan joku ratkaisu jos aikovat menestyä edes
jotenkin.

Tämä akun yllättävä nopea tyhjeneminen jonkin ohjelman sekoilun takia noissa
nokian linux puhelimissa on aika yleinen ongelma joten tosiaan paremminkin
pitäisi kehittää siihen suuntaan että käyttis sulkisi automaattisesti
tämmöiset tai ainakin jotenkin reagoisi.

[Jaakko Lintula]

Post by Anssi Saari
Eli siis, ei Androidin toiminta juuri eroa normi Linuxista, moniajo on
sallittua resurssien puitteissa. Androidiin voi myös tehdä
natiiviohjelmia NDK:lla. Veikkaan että moniajoa on rajoitettu
puhelimissa ihan siitä yleisestä syystä mikä toteutuu läppärissäkin
helposti: jos joku ohjelma sekoaa ja jää paahtamaan prosessori
punaisena jotakin taustalle niin akku tyhjenee äkkiä. Kyllä Jollankin
pitää keksiä tähän asiaan joku ratkaisu jos aikovat menestyä edes
jotenkin.

Kyllähän se Androidin moniajo minusta aika eri tavalla toimii kuin
normaalin työpöytä- tai palvelinkäyttöjärjestelmän
prosessinhallinta. Koko noitten activityjen ympärillä pyörivät
käyttäjälle näkyvät asiat voivat olla aika monessa tilassa (ja siitä
riippuu, miten herkästi käyttis tarvittaessa sellaisen tappaa alta
pois). Taustalla pyöriville palveluille taisi sitten vielä olla omat
sääntönsä.

http://developer.android.com/reference/android/app/Activity.html#ActivityLifecycle

Minusta homma toimii Androidissa kuitenkin melko hienosti ja oikein
tehdyillä sovelluksilla ei juuri käyttäjälle näy, oliko aktiviteetti
valmiiksi muistissa vai ei. Lähinnä tällaisella vanhalla
mopopuhelimella jollainen itsellänikin on, tuon lähinnä huomaa
ajoittain pidentyneenä käynnistymisaikana. Kuvittelisin, että
uudemmilla vehkeillä (joissa on enemmän ja nopeampia prosessoriytimiä
sekä keskusmuistia) ero on vielä vähäisempi.

[Reijo Korhonen]

Post by Jaakko Lintula

Post by Anssi Saari
Eli siis, ei Androidin toiminta juuri eroa normi Linuxista, moniajo on
sallittua resurssien puitteissa. Androidiin voi myös tehdä
natiiviohjelmia NDK:lla. Veikkaan että moniajoa on rajoitettu
puhelimissa ihan siitä yleisestä syystä mikä toteutuu läppärissäkin
helposti: jos joku ohjelma sekoaa ja jää paahtamaan prosessori
punaisena jotakin taustalle niin akku tyhjenee äkkiä. Kyllä Jollankin
pitää keksiä tähän asiaan joku ratkaisu jos aikovat menestyä edes
jotenkin.

Kyllähän se Androidin moniajo minusta aika eri tavalla toimii kuin
normaalin työpöytä- tai palvelinkäyttöjärjestelmän prosessinhallinta.

Kun puhutaan Androidista, pitää erottaa "kaupallinen Java Android", joka
perustuu Dalvik-virtuaalikoneeseen sekä "muu C Android".

Post by Jaakko Lintula
Koko noitten activityjen ympärillä pyörivät käyttäjälle näkyvät asiat
voivat olla aika monessa tilassa (ja siitä riippuu, miten herkästi
käyttis tarvittaessa sellaisen tappaa alta pois). Taustalla pyöriville
palveluille taisi sitten vielä olla omat sääntönsä.
http://developer.android.com/reference/android/app/

Activity.html#ActivityLifecycle

Tässä siis toimitaan "kaupallisen Java Androidin" luokkakirjaston päällä
Dalvik-virtuaalikoneessa, ei Linuxissa sinänsä. Itse asissa nämä Activity-
javaluokat ovat käyttöliittymäluokkia. Ne ovat helppo tapaus, sillä jos
luokan instanssi (joka kuvaa useimmiten ohjelmaa tai ainakin käyttäjä sen
sellaiseksi mieltää) on tapettu, oikeoppinen toteutus on tallentanut
tilansa ja siksi käyttäjä ei välttämättä huomaa mistään jatkaako activity-
luokan instanssi toimintaansa vai luodaanko se uudestaan. Näin on helppo
tehdä perinteisiä pelejä sekä ohjelmia, jotka käyttävät valmiita
Androidin palveluita.

Mutta se, missä Jolla voi ja luultavasti onkin parempi on kohdealue, jota
hoitaa Androidissa Service-javaluokkakirjasto. Näitä käytetään, kun
tehdään ohjelmia, joissa service tarkkailee mielenkiintoisia tapahtumia.
Jotain sellaista, josta käyttäjä haluaa saada tiedon.

Nyt pitääkin katsoa asiaa nimeltä ServiceLifeCycle tai oikeammin Process
Lifecycle <http://developer.android.com/reference/android/app/
Service.html#ProcessLifecycle>. Tuossa sanotaan ensimmäisessä lauseessa
"The Android system will attempt to keep the process hosting a service
around as long as the service has been started or has clients bound to
it."

Joka merkitsee sitä, että service pidetään hengissä niin kauan kuin sillä
on asiakkaita, siis activity-luokan instansseja käyttämässä se palveluita.
Sen sijaan Androidissa ei ole käsitettä itsenäinen palvelu (service) jota
pidettäisiin hengissä vain siksi, että se on käyttäjän kannalta tärkeä.
Tätä tärkeyttä ei voi Androidille kertoa.

Tämä rajaa Androidille tehtävien sovellusten kirjoa, Jollalle voidaan
tehdä sellaisa sovelluksia joiden toiminta Androidissa on epävarmaa.

Androidin käyttäjä ei välttämättä huomaa tätä puutetta. Sitä mistä ei
mitään tiedä ei voi kaivata. Vasta kun Androidin käyttäjä huomaa toisessa
puhelimessa palvun/ohjelman, jota Androidiin ei ikinä tule, hän voi tulla
kateelliseksi ;-)

[Jaakko Lintula]

Post by Reijo Korhonen
Tämä rajaa Androidille tehtävien sovellusten kirjoa, Jollalle voidaan
tehdä sellaisa sovelluksia joiden toiminta Androidissa on epävarmaa.

Pystytkö antamaan yhtään esimerkkiä tällaisesta sovelluksesta?

[Reijo Korhonen]

Post by Jaakko Lintula

Post by Reijo Korhonen
Tämä rajaa Androidille tehtävien sovellusten kirjoa, Jollalle voidaan
tehdä sellaisa sovelluksia joiden toiminta Androidissa on epävarmaa.

Pystytkö antamaan yhtään esimerkkiä tällaisesta sovelluksesta?

iPhonessa on sovellus, joka tutkii käyttäjän unen syvyyttä ja herättää
aamulla tiettyn aikaikkunan aikana, kun uni on kaikkein kevyintä. Silloin
herääminen on helpointa. Androidilla (ainakaan java-androidilla) en tiedä
tehdyn samaa. Sattaa toimia, jos Androidissa muistaa jättää Activity-
luokan päälle, tai sitten ei. Mutta jos puhelin ei herätä, niin aika paha
tilanne.

N9 "porttauksesta" en tiedä, ohjelmointikieli ja platformin kirjastot
aivan erilaisia.

Jollaan kuitenkin pystytään tekemään sama.

[Jukka Marin]

Post by Reijo Korhonen
iPhonessa on sovellus, joka tutkii käyttäjän unen syvyyttä ja herättää
aamulla tiettyn aikaikkunan aikana, kun uni on kaikkein kevyintä.

Varsinainen "serverisofta" joo..

Post by Reijo Korhonen
Silloin
herääminen on helpointa. Androidilla (ainakaan java-androidilla) en tiedä
tehdyn samaa. Sattaa toimia, jos Androidissa muistaa jättää Activity-
luokan päälle, tai sitten ei. Mutta jos puhelin ei herätä, niin aika paha
tilanne.

Androidille on vastaava softa. En ole testannut.

Mutta todellakin, minulla pyörii esim. Tasker koko ajan kännykässä eikä se ole
_kertaakaan_ hävinnyt minnekään, vaikka muisti on ollut vähissä ja esim. HTC
Sense on potkittu pois muistista ison softan ajon ajaksi.

-jm

[Tapio Väättänen]

Post by Reijo Korhonen
iPhonessa on sovellus, joka tutkii käyttäjän unen syvyyttä ja herättää
aamulla tiettyn aikaikkunan aikana, kun uni on kaikkein kevyintä.

Ainakin Adroidissa py;rii e-mail softat, jotka hakee postit palvelimelta.
Jos nämä sitten välillä potkitaankin pihalle, kyllä ne aina herää henkiin
hakemaan niitä posteja uudelleen. Aina!

Sitä vastoin huomaa kyllä, että esim. selain saattaa joutua hakemaan
aiemmin avoinna ollet sivut uudelleen, kun s on jossain vaiheessa tuupattu
pihalle.

[Jaakko Lintula]

Post by Reijo Korhonen
iPhonessa on sovellus, joka tutkii käyttäjän unen syvyyttä ja herättää
aamulla tiettyn aikaikkunan aikana, kun uni on kaikkein kevyintä. Silloin
herääminen on helpointa. Androidilla (ainakaan java-androidilla) en tiedä
tehdyn samaa. Sattaa toimia, jos Androidissa muistaa jättää Activity-
luokan päälle, tai sitten ei. Mutta jos puhelin ei herätä, niin aika paha
tilanne.

Siis yritätkö nyt ihan tosissasi ehdottaa, että Androidille ei saa 3rd
party herätyskelloja? Vilkaisitko edes Play storesta? Tai luitko tuota
linkittämäsi Service-luokan Process Lifecycle -osiota?

"A started service can use the startForeground(int, Notification) API
to put the service in a foreground state, where the system considers
it to be something the user is actively aware of and thus not a
candidate for killing when low on memory. (It is still theoretically
possible for the service to be killed under extreme memory pressure
from the current foreground application, but in practice this should
not be a concern.)"

Kaikki pitkään päälle jäävät palveluthan jättävät sen notifikaation
esille (siis esim. muut kuin järjestelmään integroitu herätyskello,
musiikkisoittimet, navigointisoftat, sports trackerit, ssh-clientit,
jne). Siinä ei edes ole mitään rajoituksia mitä palvelu saa taustalla
tehdä, toisin kuin iPhonessa tai WP7:ssä - Käyttäjä on kuitenkin tuon
notifikaation takia tietoinen siitä, että nyt joku palvelu pyörii
taustalla jatkuvasti. (Android 2.0:aa ennen tuo ei ollut pakollista.)

[Reijo Korhonen]

Post by Jaakko Lintula

Post by Reijo Korhonen
iPhonessa on sovellus, joka tutkii käyttäjän unen syvyyttä ja herättää
aamulla tiettyn aikaikkunan aikana, kun uni on kaikkein kevyintä.
Silloin herääminen on helpointa. Androidilla (ainakaan
java-androidilla) en tiedä tehdyn samaa. Sattaa toimia, jos Androidissa
muistaa jättää Activity- luokan päälle, tai sitten ei. Mutta jos
puhelin ei herätä, niin aika paha tilanne.

Siis yritätkö nyt ihan tosissasi ehdottaa, että Androidille ei saa 3rd
party herätyskelloja?

Tiedätkö mistä puhutaan? Kyseessä on ohjelma, joka tarkkailee käyttäjän
käyttäytymistä, tässä tapauksessa unen syvyyttä. Tälläisen ohjelman pitää
osata itse herätä tiettynä aikana ja myös pystyä analysoimaan nukkuvan
unen syvyys.

[Anssi Saari]

Post by Reijo Korhonen

Post by Jaakko Lintula
Siis yritätkö nyt ihan tosissasi ehdottaa, että Androidille ei saa 3rd
party herätyskelloja?

Tiedätkö mistä puhutaan? Kyseessä on ohjelma, joka tarkkailee käyttäjän
käyttäytymistä, tässä tapauksessa unen syvyyttä. Tälläisen ohjelman pitää
osata itse herätä tiettynä aikana ja myös pystyä analysoimaan nukkuvan
unen syvyys.

Ai niin vähän ikään kuin semmoinen, öö, herätyskello? Joka itse osaa
herätä tiettynä aikana?

Toisaalta, eikös tässä todettu että iPhonessa ei ole moniajoa? Eli
siis, miten tuollainen ohjelma siellä toimisi mutta ei Androidissa?
Tämä ohjelma
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.urbandroid.sleep
vaikuttaisi tekevän juuri tuon.
.

[J.P]

Post by Anssi Saari
Ai niin vähän ikään kuin semmoinen, öö, herätyskello? Joka itse osaa
herätä tiettynä aikana?

Minäkin olen alkanut näitä juttuja lukiessa ihmettelemään että mitenköhän
tuo herätyskello voikaan toimia tuossa anterossa...